Lullacry


Kyselyyn vastasi Sami Vauhkonen.


1. Terve mieheen! Alkaako tuleva festarikesä jo polte]lla?


No eipä juuri.

2. Miltä bändisi festarikesä näyttää tällä hetkellä?


Lullan kanssa heitetään näillä näkymin vain kaksi keikkaa kesällä biisien duunaamisen ohessa eli 15.6. Turussa Gigglig Marlinissa ja Juhannuksena Raumanmeren tissimeressä.

3. Miten levynjulkaisuajankohta vaikuttaa festarikeikkojen saamisen suhteen?


Onhan se selvä, että kun ei olla Popeda, niin kyllä levyn pitää tulla alkuvuodesta, jotta pääsee tykittämään hevanderia useammalle festarille.

4. Paras kokemus festareilta? Kotimaasta ja ulkomailta?


Suomen kamaralla hyviä vetoja ollut esim. Tuska 2003. Huolimatta siitä, että olin saanut edellisen viikon festarikeikalta Italian Rock Im Ringistä karsean vatsapöpön. Vielä keikkapäivänä karautin kotoa poistuessani tavarat pöksyyn. Ja ennen ja jälkeen keikkaa tuli joka tuutista. Keikka oli KAIKINPUOLIN ikimuistoinen. Yleisön luomalla fiiliksellä selvisin keikan loppuun asti. Ja täytyy kyllä sanoa, että Italian Rock Im Ring oli ehkä yksi parhaista ulkomaan festareista. Viiden päivän reissu ja aurinko paistoi koko ajan. Eikä hetkeäkään selvinpäin.

5. Entä sitten kauhein kokemus? Kotimaasta ja ulkomailta?


Nahkeita kokemuksia kyllä riittää. Kirjan vois jo kirjoittaa... Yhtään yksilöimättä tässä muutama esimerkki: sähköt on katkennut kesken keikan, lavalta olen tippunut ekan biisin aikana, keikan jälkeen on varpaat murtuneet kaupungin myrkyllisessä joessa uidessa, huviluvan loppumisen takia on keikka keskeytetty jne. Tästä on jo aikaa, mutta kerran jollain pikkufestarilla ei ollut yleisöä kuin kourallinen. Ainoa lavan edessä oleva tyypi veti ympyrää kottikärryn kanssa !

Ulkomailta ikimuistoinen, vaikkakin erinomainen reissu muuten, on Milwaukee Metal Fest Jenkeissä. Viikon reissu ja soittoaikaa siunaantui mahtavat 20 min aikataulu- sähläyksistä johtuen. Ja vielä ekan biisin jälkeen joku huutaa yleisöstä "Kiss My Fuckin Ass !!!". Fiilis oli aika katossa. Myöskään bäkkäritarjoilu ei ollut kovinkaan kohdallaan. Ei ollut mitään! Levy-yhtiön edustaja lupas sitten toimittaa drinkkiä Suomen pojille ja tytölle. Noh, puolen tunnin kulutta hemmo tulee bäkkärille 6 oluttölkin kanssa, että tossa koko illaksi. Jep, katseltiin siinä toisiamme hölmönä, että kuudennen tölkin varmaan sitten jaamme....Toinen vittumainen kokemus oli kun kerran Saksassa mun uudet sikahienot keikkahousut repesivät ekalla keikalla perseestä. Ei sillä, että olisin surenut housuja, mutta vitutti, kun joutu soittamaan kantapäät yhdessä, ettei haitari vilkkunut liiaksi yleisöön.

6. Jaksaako paatunut keikkailija vielä itse innostua festareiden annista ja niillä käynnistä?


Ei tässä vanha mies jaksa enää. Tuskassa tulee käytyä, mutta muuten on aika hiljaista sen suhteen. Ellei sitten ole itse soittamassa tai juomassa ilmaiseksi alkoholia Ankkarockissa. Sekään tosin ei enää ole ehkä niin hyvä juttu, koska sitä yltyy vielä vanhanakin tyhmiin suorituksiin humalassa ja tekee itsestään naurettavan. Tuli mm. Ankkarockissa tuossa taannoin herkistyttyä kun Scorpions soitti PERÄKKÄIN Still Loving Youn ja Wind Of Changesin. No sehän piti diggailla ilman housuja sitten... Aikuinen mies, helvetti.

7. Millä festarilla haluaisit ehdottomasti soittaa ja miksi?


Provinssi olis asiaa, koska en ole käynyt siellä koskaan.

8. Miten Suomen ja ulkomaiden festarit poikkeavat toisistaan mielestäsi ? Onko suuriakin eroja?


Ei isoimmilla festareilla juuri eroja ole kuin miljöössä, mutta pikkufestareilla ulkomailla ollaan kyllä fasiliteeteissä edelleen Suomea edellä. Drinkki ei lopu kesken ja muutenkin bändeistä pidetään hyvää huolta, on koko ajan oma kuski jne.

9. Mitä pakkaat mukaan festareille? The ultimate survival kit?


Alkoholia.

10. Mitä haluat sanoa ihmisille, jotka tulevat katsomaan keikkaanne?


Ei muuta kuin tervetuloa vaan ! Keikan jälkeen voi tulla nykäsemään hihasta, emme pahastu. Mielellämme juttelemme ihmisten kanssa. Voidaan ottaa huikat Jägermeisteriä ! Rok Rok.